Sumu. Uskomattoman sankka sumu. Maistoin kostean ilman suussani ja hiuksissani. Kävelin puiden reunustamalla asfalttitiellä. Ilma oli pelkästään sumuinen, minulla ei ollut kylmä, kuuma, ei satanut eikä tuullut yhtään.
Musta auto, josta näkyi pääasiassa vain valot, seuraa minua. Ei väliä, miten kovaa juoksin, tai yritin piiloutua, auto oli joka kerta perässäni kun katsoin taakseni. Autosta ei kuulunut ääntä, en nähnyt kun se liikkui. Se vain oli perässäni joka kerta katsoessani taakse. Kuskia autossa ei ollut. Moottorin ääntä ei kuulunut. Auton valot olivat päällä, paljon muuta en autosta nähnyt kuin valot ja kuskinpenkin. Jotenkin tiesin auton olevan musta. Halusin päästä autoa pakoon, mutten päässyt. Se oli kuin umpikuja. Oli vain loputon, suora tie eikä mistään päässyt pakoon. Pelkoa en tuntenut, ajattelin sitä kuin mitä tahansa tavallista asiaa. Takanani oli musta auto, joka seurasi minua ilman kuskia, mitä sitten?
Herätyskelloni pirisi. Naksautin sen pois päältä, miettien milloin kauhu-uneni loppuisivat. Mutta saanpahan kertoa unestani illalla. Tänään olisi luvassa sauna-ilta tyttöjen kanssa.
***
Uniteksti, part kakkonen.
Tämä uni oli minulle aika raskas kirjoittaa, sillä unen minulle kertoi ex-bestikseni johon en enää ole väleissä. Unen muistamisessa on aukkoja, sillä hän kertoi unensa minulle vuonna 2011. Muistan vain, kuinka pelottavaa tuota unta oli kuunnella...
Ex-bestikseni on/oli skitsofreenikko. Hän näki usein valveunia ja kuuli harhoja. Miltei joka aamu hänellä oli kerrottavanaan uni, joka oli joko mielenkiintoinen tai pelottava, mutta pelottavista unista mieleeni on jäänyt vain tuo autouni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Inspiraatiota on aina kiva saada kommenteista :)